Miksi ihmiset valitsevat toisinaan ”hullun käyttäytymisen” itselleen tärkeissä ihmissuhteissa ja tilanteissa?
Ennen kuin aloitin realiteettiterapian opinnot, en ollut ajatellut että kukaan valitsisi ”hullua käyttäytymistä”. Ajattelin, niin kuin suurin osa ihmisistä, että käyttäytymisen syyt ovat kulloisessakin tilanteessa. Pidin myös ajoittain omaakin ”hullua käyttäytymistäni” toisten syynä, mikä on varsin tavallista sekin. Se nimittäin helpottaa syyllisyyttä huonosta käyttäytymisestä, kun uskoo että sille on syy jossain itsen ulkopuolella. Kuitenkin jopa lapsi usein tajuaa hetken päästä ettei se mitä hän yrittää ole saatavissa niillä keinoilla joita hän käyttää. Aina emme kuitenkaan näe selkeästi omaa tai toisten käyttäytymistä. Tarvitaan joko väsyminen tai kriisi joka avaa silmämme.
Mikä sitten on ns. hullua käyttäytymistä? Eikä voisi vain sanoa, että se on huonoa käyttäytymistä? Voi toki ajatella monin tavoin, mutta jos haluaa muutosta niin kannattaa olla avoin ja rohkea suhteessa itseensä. Oman käyttäytymisen muuttaminen onnistuu vasta silloin, kun uskallat katsoa peiliin ja myöntää että sinä olet sen tuottaja. Peiliin katsominen tarkoittaa sen hyväksymistä että on itse osa sitä vyyhtiä, joka nyt ahdistaa ja josta haluaa mahdollisimman nopeasti irti.
Viimeksi viime viikolla eräs asiakas kertoi onnellisena omasta muutoksestaan. Olen työskennellyt hänen kanssaan viime keväästä asti. Hän sanoi jo tuolloin tiedostavansa, että ongelma on hän itse. Hän ei vain tiennyt miten muuttua ja oli lopen väsynyt omaan tilanteeseensa. Se ongelma, joka oli tuossa vaiheessa hän, näyttäytyi niin töissä, kuin kotonakin ihmissuhteissa. Hän oli juuri sopivassa kohdassa aloittaakseen muutostyön. Hullu käyttäytyminen tässä tapauksessa, oli näkyvin oire muutoksen tarpeesta.
Toimintatavat ihmissuhteissa
William Glasser esitteli aikanaan myös seitsemän suhteita rakentavaa ja seitsemän suhteita tappavaa tapaa (eng. seven caring and seven deadly habits). Olemme joskus vuosia sitten teettäneet käyntikortin, jossa nämä molemmat ovat. Jokin aika sitten löysin käsilaukkuni pohjalta hyvin kuluneen kortin, ja kuvasin sen Instagram stooriimme. Silloin eräs koulutuksessamme ollut seuraajamme jakoi kokemuksensa sen pohjalta. Hän kertoi koulutuksemme vakuuttaneen hänet ja pitäneensä vuosia tuota käyntikorttia jääkaapin ovessa. Me kerroimme myös niin tehneemme koulutuksissamme. No, hän oli ottanut sen pois ja hänen teini ikäisen lapsensa kaveri oli tokaissut että; ” Missä se toimintatavat ihmissuhteissa on? Heti takaisin se”
Toimintatapamme heijastuvat huomaamatta meistä ulospäin, niin kuin edellinen esimerkki kertoo. Olemme myös varsin hyviä arvioimaan toisten toimintatapoja, vai mitä? Näemme selkeästi mitä toiset tekevät väärin ja saatamme jopa kertoa sen heille. Haasteena tässä on se että ellei toinen tai toiset ole pyytäneet tällaista palautetta on edessä usein jonkin tason konflikti. Yleensä lasten vanhemmat oppivat lapsiltaan sen, miten he ottavat korjaavaa palautetta vastaan. Oppiessaan he samalla oppivat, kuinka parantaa suhdettaan kasvamassa olevaan uhma tai teini-ikäiseen tai aikuistuvaan nuoreen. Samantyylisiä kasvun vaiheita on muuten aikuisiässäkin vaikka ne eivät näy niin dramaattisesti ehkä ulospäin.
Jos toiset, meille läheiset ihmiset kokevat ettemme kuuntele he lakkaavat kertomasta meille mikä heille on tärkeää. Koska väistämättä tarvitsemme toisiamme on hyvä aloittaa omien toimintatapojensa tutkiminen ja kehittäminen.
Otsikon lauseella viittaamme läheisten ihmissuhteiden laatuun, jossa oikeassa olemisella on hyvin vähän tekemistä. On nimittäin niin, että ihmiset asemasta riippumatta haluavat enemmän yhteenkuulumisen ja merkityksellisyyden kokemuksia, kuin kokemusta väärässä olemisesta. Sillekin on aikansa, mutta vasta sitten, kun suhde itsessään on kunnossa. Ketään toista ei voi hallita eikä muuttaa, mutta muutamalla omaa toimintaansa useimmat suhteet ovat korjattavissa. Se vaatii aikaa ja ymmärrystä, ja joskus myös paljon tukeakin omalle muutostyölle. Kokemuksemme mukaan se kuitenkin useimmiten tarjoaa sisäisen kasvun palkitsevan tien, jolle lähdettyään ihmisen on itsensä hyvä olla.
On upeaa saada elää näiden teemojen kanssa. Tälläkin viikolla koulutamme taas kahta eri työryhmää. Tavoittelemme myös enemmän näkyvyyttä pääkaupunki seudulla. Osallistumme 19.11.2022 hyvinvointimessuille Vantaalla OhjausAvaimen kautta. Tule juttelemaan ja kerro kokemuksia ja toiveitasi meille.
Jaamme tarroja ja toimintatavat ihmissuhteissa kortteja sekä kerromme miten on mahdollista osallistua kaikille avoimeen työpajaan Helsingissä joulukuussa 2022.
